Kiipulassa on kuntoutustoimintaa, koulutusta ja majoituspalveluita

Janakkalalainen Kiipulasäätiö ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta, kuntoutuskeskusta ja kauppapuutarhaa. Lisäksi Kiipulan tehtäväkenttään kuuluu yrityksille suunnattujen kokous- ja hyvinvointipalveluiden järjestäminen ja majoituspalvelujen tarjoaminen.

”Perustehtävämme mukaisesti vahvistamme asiakkaidemme työelämävalmiuksia ja kehitämme työelämäkäytäntöjä kohti esteetöntä ja suvaitsevaa yhteiskuntaa. Visiomme on olla edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa”, kertoo Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Jukka Kujala.”, kertoo Jukka Kujala.

Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Jukka Kujala piti puheen Guest Housen tiedotustilaisuudessa. (Kuva: Sirpa Suvanto)

Kiipulasäätiössä työskentelee yli 400 koulutuksen ja kuntoutuksen ammattilaista. Päivittäinen asiakasmäärä on noin 1 000 opiskelijaa ja kuntoutujaa. Janakkalan lisäksi toimintaa on seitsemällätoista paikkakunnalla Helsingistä Ouluun.

Kiipula Guest House

Kiipulassa on majoitustoimintaa ollut jo pitkän aikaa, mutta kuntoutustoiminnan vähentyessä valtakunnallisten linjausten myötä, majoitusta myydään nyt paljon itsemaksaville asiakkaille. Kiipula Guest Housesta voi varata huoneen myös Airbnb:n ja Booking.comin kautta. Palveluntarjoajien kautta majoituksesta on tullut entistä enemmän kysyntää.

”Asiakkaamme ovat kuntoutujien lisäksi muun muassa yrityspalveluiden asiakkaita ja työmatkalaisia. Kesäaikana alue täyttyy myös rippikoululaisista ja muista leiriläisistä. Myös ulkomaiset matkailijat ovat löytäneet tiensä Kiipulaan”, palveluvastaava Reetta Ersfolk kertoo.

Guest Housen yhteydessä olevaa uimahallia ja kuntosalia myydään myös ulkopuolisille asiakkaille, jotta tiloille ja palveluille saataisiin enemmän käyttäjiä.

”Meillä on myös anniskeluoikeudet ja kesäksi vastaanoton ulkopuolelle rakennetaan terassi. Nyt alueelle on suunnitteilla myös kotieläinpiha, sillä Kiipulassa alkaa pieneläinhoitajien koulutusta. Tämä on varmasti majoittuville perheellisille mukava lisä”, Ersfolk jatkaa.

Kiipula Guest House on saanut alkuvuodesta 2018 Booking.comin kunniamaininnan hyvästä palvelusta. ”Toiminta-ajatuksemme on tarjota laadukasta ja iloista majoituspalvelua edullisesti kaikille sitä tarvitseville matkatyöläisistä lapsiperheisiin yhdeksi yöksi tai vaikkapa useammaksi kuukaudeksi kerrallaan”, palvelupäällikkö Joni Hinkkala jatkaa.

Kiipulassa on ollut kuntoutustoimintaa vuosikymmenet. Kuntoutukseen voi päästä lääkärin lähetteellä.

Kiipulassa toiveitamme on kuunneltu. Olemme saaneet pilatesta, aivo -ja vesijumppaa sekä meitä on neuvottu tukiasioissa. Kertovat Kiipulan kuntouksessa olevat Irmeli Rekola-Hynninen, Hanne Lampila, Pirjo Toivonen. (Kuva: Sirpa Suvanto)

Nokialaisen Irmeli RekolaHynnisen niska-hartiaseutu meni niin huonoon kuntoon, että hän joutui irtisanoutumaan silloisesta työstään yksilöohjaajana.

”Lääkärin mielestä en ollut työkykyinen, mutta Kelan vakuutuslääkärin mielestä olin, joten en saanut palkkaa enkä sairaspäivärahaa ja irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto”, Rekola-Hynninen kertoo taustaansa.

Irmeli pääsi työterveyslääkärin kautta kuntoutukseen, joka sisältää kolme jaksoa. Ensimmäinen jakso on takana ja nyt on menossa toinen jakso.
”Kuntoutus on ollut loistavaa, olen saanut lisää ohjeita oman olon parantamiseen. Kuntoutus on monipuolista, on yksilöohjausta ja ryhmäkuntoutusta.”

Irmelin tulevaisuuden suunnitelmissa siintää kevytyrittäjyys.
”Opiskelen Tampereen kesäyliopistossa Mindfullness-ohjaajaksi. Toivoisin että voisin tulevaisuudessa elättää itseni sillä, että opetan muita rentoutumaan ja keskittymään hetkeen”.

Iittiläisen Hanne Lampilan takana on pitkä ja kivinen tie. Lampilalle sattui kotona vakava tapaturma.
”Heräsin koiran haukuntaan ja nousin unisena ylös ja kompastuin pussilakanaan. Kaaduin ja niska retkahti samalla pahasti ja minulta lähti taju. Kun heräsin, laitoin niskaan ja leukaan pakastemarjapussin, otin reippaasti särkylääkettä kauheaan kipuun ja kivun hävetessä lähdin kauppaan”, Lampila kertoo tapaturmastaan.

Kaupassa Hannesta alkoi tuntua siltä, kuin olisi kävellyt suossa ja hän meni lääkäriin. Terveyskeskuslääkäri käski jumpata, joka ei auttanut yhtään. Hanne pääsi kolmen kuukauden kuluttua onnettomuudesta neurologiselle osastolle sairaalaan tutkimuksiin.
”Kaatumisen seurauksena sain aivovaurion ja hirveät hermokivut, muisti ei toimi kunnolla, huimaa ja tasapainon kanssa on ongelmia. Aivovamma aiheuttaa myös ajoittain voimakasta väsymystä.”

Vakuutusyhtiön mielestä Hanne on terve lääkärien lausunnoista huolimatta, joissa todetaan hänellä olevan aivovaurio kaatumisen seurauksena.
”En ole saanut tapaturmavakuutuksesta mitään korvauksia, koska vakuutuslääkärin mielestä olen terve. Tapaturmasta on aikaa jo viisi vuotta ja nyt pääsin kuntoutukseen Kiipulaan. Olen saanut paljon fyysisiä ja henkisiä voimavaroja sekä erittäin tärkeää vertaistukea. Aivovamma on ja pysyy, sen kanssa pitää vain oppia elämään”, Hanne toteaa lopuksi.

Tamperelainen Pirjo Toivonen on tyytyväinen Kiipulan kuntoutukseen. Kaikkein tärkeimpänä asiana Toivonen pitää vertaistukea. Lisäksi hän kertoo saaneensa lisää neuvoja ja henkisiä voimavaroja. Pirjoa on vaivannut kipeä olkapää jo 15 vuoden ajan. Olkapäätä on leikattu useaan otteeseen, solisluussa on nivelrikko ja solisluutakin on leikattu. Maaliskuun alussa hauisjänne halkesi ja se katkaistiin.

”Olkapäähän on tehty luun avarrus, että kalkki mahtuu liikkumaan. Olkapää on leikattu tuon asian suhteen useaan kertaan, mutta leikkauksista tulee vain hetkellinen apu,” Toivonen kertoo.

Toivonen on saanut nyt vakuutusyhtiöstä päätöksen, jonka perusteella vakuutusyhtiö maksaa hänen uudelleen kouluttamisensa.
”Asia on niin tuore, etten ole ehtinyt miettiä mitä voisin opiskella ja mitä työtä ylipäätään tehdä. Täytyy keskustella asiantuntijoiden kanssa, jotta pääsen päätöksen teossa eteenpäin”, Pirjo iloitsee koulutuspäätöksestä.

 

PALA KIIPULAN HISTORIAA

Kiipulasäätiön historia kytkeytyy vahvasti kahden yhteiskunnallisesti aktiivisen ja edistyksellisen perheen,

Emma ja Edwin Hedmanin ja Wilhelmiina ja Kustaa Kiipulan elämäntyöhön. Hedmanit olivat uranuurtajia kehitysvammaisten koulutuksen järjestäjinä, ja Kiipulat testamenttasivat omaisuutensa tuberkuloosin vastustamistyöhön. Työsarka laajeni vuosikymmenten saatossa laaja-alaiseksi koulutus- ja kuntoutustoiminnaksi.

Kiipuloiden ja Hedmanien sukujen tarinat nivoutuivat yhteen vuonna 2009, jolloin valtio luopui erityisammattikouluistaan ja Hedmanien elämäntyöstä alkunsa saanut kehitysvammaisten koulutus Perttulan erityisammattikouluna liitettiin Kiipulasäätiön yhteyteen.

Miina Kiipula oli emäntänä talossaan 1868-1936. Miina ja Kustaa menettivät kaikki kolme lastaan, joista viimeisenä tyttärensä Alman keuhkotuberkuloosiin. Koska heidän työlleen ei ollut jatkajaa, Kiipulan tila siirtyi Miina Kiipulan kuoleman jälkeen testamentilla Janakkalan kunnan kautta tuberkuloosipotilaiden hoito- ja kuntoutustyötä tekevälle Kultatähkä ry:lle vuonna 1939.

Sotavuodet mutkistivat Kiipulan toimintaa, sillä tuolloin evakuoitiin tuberkuloosiparantola Viipurista ja sille oli luovutettava tiloja. Asumistilanne helpottui, kun tuberkuloosisairaala lakkautettiin. Kaikki Kiipulassa terveytensä puolesta kykenevät työskentelivät tilalla muutamia tunteja päivässä maatalous-, puutarha- ja kotitaloustöissä. Työskentelyä pidettiin tärkeänä osana kuntoutumista ja edellytyksenä palata toipumisajan jälkeen merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa.

Tämä toiminta loi pohjan Kiipulan nykyiselle toiminnalle, jossa tuetaan suomalaista hyvinvointia ja erityistä tukea tarvitsevien työelämävalmiuksia.

”Haluamme tukea niin opiskelijoita kuin kuntoutujia pääsemään takaisin työelämään joko koulutuksen tai kuntoutuksen avulla”, toteaa Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Jukka Kujala.

Upea Kustaanhovi on suojeltavien rakennusten suosituslistalla. (Kiipulasäätiö)

SUOSITUKSET SUOJELTAVIKSI RAKENNUKSIKSI

Kiipulan alueella korkeimmalle arvotettuja ja sitä myöten suojeltavaksi ehdotettuja rakennuksia ovat;

– Kustaanhovi, rak. 1700-luvun lopulla (Miina Kiipulan tilan päärakennus)

– Jyvälä, rak. 1800-luvulla (Miina Kiipulan tilan asuinrakennus)

– Museoaitta, rak. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa (Miina Kiipulan tilan aikainen aitta)

– Tähkälä, rak. 1918 (Ville Kiipulan tilan päärakennus)

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.