Vanajan Vieno – Hattulan kunnan 150-vuotisjuhlaviini

Hattulan kunnalla ja Lepaan viinitilalla on ollut yhteistyöprojekti, jonka aikaansaannoksena valmistui ”Vanajan Vieno”, joka on Hattulan kunnan 150-vuotisjuhlaviini.

Teksti ja kuvat: Sirpa Suvanto

sirpa.suvanto@alueradiot.fi

Hattulan kunnan yhteyspäällikkö Launo Haapamäelle syntyi idea juhlaviinistä loppuvuodesta 2016, kun hän pohti mikä voisi olla kiva ja hieman erilainen tärppi vuoden 2018 Hattula 150-juhlallisuuksiin liittyen.

”Idean alkuperä juontaa juurensa jo reilun kolmen vuoden taakse, kun aloitin Hattulassa ja sain tietää Lepaan viinitilasta. Mieleeni nousi oikeastaan heti yhteistyömahdollisuuksia, sillä meneillään on ollut voimakas ruokakulttuurin murros lähiruokabuumeineen ja makuelämyshakuisuuksineen. Tässä kohtaa paikallinen viinitila on ilman muuta harvinaislaatuinen vetovoimatekijä. ”, kertoo Launo Haapamäki.

Vanajan Vieno konkretisoitui puolisentoista vuotta sitten, kun Haapamäki pohdiskeli, miten Hattulan 150- vuotisjuhlavuotta voitaisiin kunnioittaa mahdollisimman konkreettisella ja mieleen painuvalla tavalla ja niin, että juhlavuodesta pääsisivät kiinni kuntalaiset ja myös ulkopaikkakuntalaiset.

Juhlaviinin nimi ja etiketti vaati aika paljon pohdintaa. Haapamäestä oli tärkeää, että tuotteen nimi kytkeytyy Hattulaan, mutta samalla laajemmin myös seutukuntaan.

”Nimen oli tärkeää sopia yhteen myös viinitilan muiden tuotteiden kanssa. Jossain kohtaa nostin pohdintaan nimen Vanajan Vieno. Nimellä halutaan korostaa yhteyttä maakunnan sisällä ja minusta symboliikka tässä yhteydessä toimii aika kivasti. Yhteistyö matkailun kehittämisen saralla on tärkeää ja Hattula haluaa olla kuntastrategiansa mukaisesti myös kumppani”, Haapamäki kertoo.

Haapamäen mukaan Hämeessäkin matkailun potentiaaliin on havahduttu, sillä potentiaalia maakunnasta löytyy.

”Kohteita ja koettavaa riittää. Pelkästään jo Hattulan alueella on esimerkiksi Lepaan Kartano, Petäys Resort, Panssarimuseo, Pyhän Ristin kirkko, Inkalan Kartano ja Metsänkylän Navetta ihan muutamia mainitakseni. Tässä projektissa kyse oli nimenomaan pienestä, mutta erittäin konkreettisesta ja toivottavasti positiivisen mieleenpainuvasta kokeilusta”, Haapamäki tuumailee.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Vanajan Vieno-juhlaviiniä valmistetaan Hattulassa Hämeen ammatti-instituutin alaisuudessa toimivalla Lepaan viinitilalla, jolla on pitkät perinteet viinin valmistuksessa. Kirkkoviinejä valmistetiin ja 1900-luvun alussa ja kun puutarhaoppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1912, marja- ja hedelmäviinien valmistus oli tärkeä osa koulusta.

Hattulan kunnan yhteyspäällikkö ja Lepaan viinitilan tuotantoassistentti Iida Oinonen suunnittelivat yhdessä Vanajan Vieno-juhlaviinin.

Lepaan viinitilan tuotantopäällikkö Paula Vanhatalo jätti loppukesästä 2017 tuotantoassistentti Iida Oinoselle alustavan tuoteaihion vadelmasta ja punaherukasta valmistettavasta viinistä, jota Oinonen lähti sitten työstämään edelleen. Juhlaviinin makuprofiilia oli pohdittu jo yhdessä kunnan kanssa.

”Käytännön valmistusprosessi aloitettiin syyskuun 2017 lopulla valittujen raaka-aineiden prosessoinnilla eli marjat puristettiin mehuksi. Mehuista määritettiin viinitilan laboratoriossa sokeri- ja happopitoisuudet. Lopullisia raaka-ainesuhteita ja tulevan viinin mehupitoisuutta testattiin ja hiottiin vielä aistinvaraisin kokein. Halutun reseptin löydyttyä panostettiin varsinainen viinivierre lisäämällä mehuseoksen joukkoon vettä, sokeria, hiivaa ja hiivaravinnetta, jonka jälkeen viinin käymisprosessi pääsi alkamaan”, Oinonen valottaa viininvalmistusprosessia.

Oinonen kertoo, että käymisprosessin päätyttyä viini kirkastettiin ja suodatettiin. Juhlaviini sai kypsyä muutaman kuukauden ajan, jonka jälkeen lopputuotteelle ihanteellista makeusastetta lähdettiin testaamaan aistinvaraisesti jälkimakeutusta varten. Myös tässä vaiheessa kunnan näkemys otettiin huomioon ja Launo Haapamäki osallistuikin aistinvaraiseen arviointiin viinitilalla.

Vielä ennen pullotusta juhlaviinin lisättiin kuplat ja tuote steriilisuodatettiin. Lopullinen ulkonäkö pullotetulle juhlaviinille viimeisteltiin viinitilalla huputtamalla ja etiketöimällä pullot tuotteelle valikoidun visuaalisen ilmeen mukaisesti.

”Vanajan Vieno on puolikuiva hiilihapotettu rosémarjaviini vadelmasta ja punaherukasta. Kaikki marjat viiniin valittiin lähitiloilta ja viininvalmistusprosessin vaiheet tehtiin käsityönä etikettien liimausta myöten. Juhlaviiniprojekti on ollut kokonaisuudessaan varsin antoisa ja mielenkiintoinen prosessi. On hienoa, että paikallisena ja toisaalta Suomen mittakaavassakin erikoisuutena Lepaan viinitila on saanut huomiota ja voinut osaltaan myös juhlistaa kotikuntansa juhlavuotta”, iloitsee Oinonen.

MARJAKUOHUVIINIT KLASSISELLA SAMPPANJAMENETELMÄLLÄ

Valmistusprosessi kestää kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa valmistetaan normaalisti perusviini, joka steriilisuodatuksen jälkeen pullopanostetaan kuohuviinipulloihin. Panostuksen yhteydessä pullotettavaan viiniin lisätään tarvittava määrä sokeria, kuohuviinihiivaa ja hiivaravinnetta. Pullokäymisen alettua pullot siirretään viinitilan kuohuviinikellariin.

Käymisprosessiin ja kellarointikypsytykseen varataan aikaa vähintään kuusi kuukautta. Tyypillistä kuitenkin on, että marjakuohuviinejä kypsytetään viileässä kuohuviinikellarissa noin 1-1,5 vuotta.

Marjakuohuviinit selkeytetään kuukauden kestävän tanssitusprosessin aikana, jolloin pulloissa oleva sakka saadaan hallitusti laskeutettua tanssitustelineillä kuohuviinipullon kaulaan ja korkkiin. Sakka poistetaan poksuttamalla kuohuviinipullot, jonka jälkeen kuohuviini voidaan vielä makeuttaa ennen pullojen sulkemista kuohuviinikorkilla ja rautalankakruunulla.

Poksutettujen kuohuviinien laatu tarkistetaan vielä aistinvaraisesti, pullot pestään, huputetaan ja etiketöidään.

Pitkä prosessi sisältää paljon käsityötä, mutta marjakuohuviinit ovat yksi viinitilan premium-tuotteista.

Iida Oinonen näyttää miten tanssitetaan klassisella samppanjamenetelmällä valmistettuja marjakuohuviinejä.

LEPAAN VIINITILA

Lepaan viinitila on Suomen johtava ja ainoa viinintuotannon ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen tarjoaja ja samalla myös alan kehitysyksikkö. Tuotantoperiaatteena on pellolta pulloon-toimintatapa, eli raaka-aineet kasvatetaan suurimmaksi osaksi itse ja ne ovat kotimaisia. Kaikki viinitilan tuotteet valmistetaan vaalien raaka-aineista saatavia aitoja ja puhtaita makuja, ilman keinotekoisia aromi- tai väriaineita. Kaikki tuotantovaiheet tehdään omissa tuotantotiloissa ja viinikellarissa.

Lepaan viinitila on myös vireä matkailukohde. Viinitilan yhteydessä toimii viini- ja puutarhamyymälä sekä yhdeksänreikäinen golf-kenttä ja viinitilalla on Lepaa Golfin caddiemaster-toiminnot. Viinitilarakennuksen yläkerrassa sijaitsee puutarhamuseo, jossa asiakkaat saavat kosketuksen puutarha-alan historiaan.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.